Pitääkö Bangladeshista tuoduista vaatteista maksaa tullia Suomessa?
Ei: Narayanganjin tehtaallamme leikatut ja ommellut neulosvaatteet tulevat Suomeen 0 %:n tullilla Everything But Arms -järjestelyn ansiosta, koska Suomi soveltaa EU:n yhteistä tullitariffia ja leikkaaminen ja ompelu Bangladeshissa täyttävät yksinkertaisen muunnoksen alkuperäsäännön. Etuus ei ole automaattinen, vaan sitä on haettava Suomen tuonti-ilmoituksella, ja vahvistamme tilauksenne alkuperäasiakirjat. Nollatulli ei tarkoita nollaveroa: Suomen 25,5 %:n maahantuonnin arvonlisävero koskee kaikkia alkuperämaita, ja pyytäkää tulliasiamiestänne vahvistamaan kunkin mallin tullinimike. Pidemmällä aikavälillä Bangladeshin on määrä poistua LDC-ryhmästä 24. marraskuuta 2026; jatkoaikaa on pyydetty, eikä YK:n yleiskokouksen päätöstä ollut julkaistu, kun tämä sivu viimeksi tarkistettiin 21. syyskuuta 2026. Asetus (EU) 2026/1395 säilyttää etuuden kolme vuotta sen jälkeen, mikä päivämäärä sitten toteutuukin, joten suomalainen tilaus pysyy tullittomana ainakin vuoden 2029 loppuun. LDC-oppaamme kertoo, mitä sen jälkeen voi seurata.
Paljonko on maahantuonnin arvonlisävero vaatteista Suomessa?
Vaatteiden maahantuonnin arvonlisävero on Suomessa 25,5 %, joka on ollut yleinen verokanta 1. syyskuuta 2024 alkaen, ja Verohallinto (Vero) mainitsee vaatteet ja jalkineet tässä verokannassa arvonlisäverokantoja koskevalla sivullaan. Maahantuonnissa vero kannetaan tullausarvosta, johon lisätään mahdollinen tulli sekä kuljetus- ja vakuutuskulut ensimmäiseen määräpaikkaan Suomessa, joten myös jatkokuljetus Pohjanmeren uudelleenlaivaussatamasta Helsinkiin lasketaan mukaan. Kun tulli on nolla, 3 000 USD:n tullausarvoisesta lähetyksestä tulee 765 USD arvonlisäveroa ennen näitä jatkokuluja. Se, kuka veron tilittää, määräytyy tuonti-ilmoituksessa olevan nimen mukaan. Jos yrityksenne on ilmoituksessa maahantuoja ja merkitty Suomen arvonlisäverorekisteriin, ilmoitatte maahantuonnin arvonlisäveron omalla veroilmoituksellanne Verohallinnolle; jos maahantuoja ei ole rekisterissä, Tulli kantaa veron tullauksen yhteydessä. Sopikaa menettelystä kirjanpitäjänne kanssa ja kertokaa siitä meille ennen kuin jätämme Suomen tulli-ilmoituksen.
Pitääkö vaatteiden merkintöjen olla Suomessa suomeksi ja ruotsiksi?
Kyllä: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes toteaa tekstiilejä koskevalla sivullaan, että Suomessa kuluttajille myytävien tekstiilien pakolliset tiedot on annettava sekä suomeksi että ruotsiksi, joten jokaisessa Suomen markkinoille valmistamassamme vaatteessa on vakiona kaksikielinen merkintä. Merkinnän sisältö tulee asetuksesta (EU) N:o 1007/2011: jokainen kuitu yleisnimellään, ei kauppanimellä tai lyhenteellä, ja prosenttiosuudet painon mukaan laskevassa järjestyksessä. Tukes myös valvoo. EU:n valvontahankkeessa, josta se raportoi 29. kesäkuuta 2026, 37 %:lla 132 tuotteesta kuitumerkintä ei vastannut materiaaleja; Suomesta ostetuista 12 tuotteesta yhdessä oli ilmoittamaton kuitu, ja muut suomalaiset puutteet koskivat termejä tai kieltä, kuten puuttuvaa suomen- tai ruotsinkielistä tekstiä. Ottakaa koostumus hyväksymästänne kangaserittelystä älkääkä kirjoittako sitä muistinvaraisesti.
Voiko suomalainen vaatemerkki tilata vain 150 kappaletta?
Kyllä: pieni minimitilaus on meillä 150 kappaletta mallia ja väriä kohden, joten yksi huppari mustana on kokonainen suomalainen tilaus, ja sama huppari mustana ja harmaana on kaksi 150 kappaleen erää. Suomalaisessa lanseerauksessa tämä koko toimii, koska yksi kaksikielinen suomi–ruotsi-merkintä ja yksi tuoteturvallisuusasiakirja kattavat koko erän, ja molemmat siirtyvät uusintatilauksiin; jokainen lähetys tullataan silti erikseen. Pitäkää värien määrä pienenä: jokainen lisäväri on oma värjäyseränsä ja hinnoitellaan sellaisena, joten yksi suuri erä yhdessä värissä on parempi kuin kolme pientä. Suunnitelkaa myös kassavirta. Riippuen siitä, kuka on tulli-ilmoituksessa maahantuoja, Suomen 25,5 %:n maahantuonnin arvonlisävero on joko DDP-hinnassamme tai omalla arvonlisäveroilmoituksellanne, ja pienessä ensimmäisessä erässä se on todellinen summa, joten kysykää kirjanpitäjältänne, kumpi tapa sopii teille. Laskekaa mallit ja värit MOQ-laskurillamme.
Mitä yritys tarvitsee tuodakseen vaatteita Suomeen?
Aloittakaa siitä, kenen nimi tulee Suomen tuonti-ilmoitukseen, koska se ratkaisee loput. Jos se on yrityksenne, Tulli edellyttää ilmoitukseen EORI-numeroanne, joka on FI ja sen perässä Y-tunnuksenne, ja hylkää ilmoitukset, joista se puuttuu; myös jokainen ilmoitukseen merkitty edustaja tarvitsee oman numeron. Sama nimi ratkaisee myös arvonlisäveron käsittelyn: jos yrityksenne on maahantuoja ja arvonlisäverorekisterissä, maahantuonnin arvonlisävero ilmoitetaan veroilmoituksellanne Verohallinnolle; muussa tapauksessa Tulli kantaa sen tullauksessa. DDP-tarjouksemme kattaa rahdin, tullauksen Helsingin Vuosaaressa tai HaminaKotkassa ja toimituksen suomalaiseen osoitteeseenne, ja sovimme arvonlisäveron käsittelystä kanssanne ennen tulli-ilmoituksen jättämistä. Yksi suomalainen erityispiirre kannattaa ottaa esiin ajoissa: Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä on veroraja, joten sen ylittävät tavarat tarvitsevat oman ilmoituksensa. Jos varastonne on siellä, kertokaa siitä meille.
Kuka on GPSR:n mukainen vastuuhenkilö, kun suomalainen brändi tuo vaatteita maahan?
Meiltä vaatteita maahantuova suomalainen yritys on tuo vastuuhenkilö: 13. joulukuuta 2024 alkaen yleinen tuoteturvallisuusasetus (EU) 2023/988 on edellyttänyt kuluttajille myytäville vaatteille EU:hun sijoittautunutta vastuullista talouden toimijaa, ja suomalaisessa tuonnissa tämä toimija olette te. Rooliin kuuluu asiakirjakokonaisuus, ei pelkkä nimi. Siihen tarvitaan riskianalyysi, kymmenen vuotta säilytettävä tekninen dokumentaatio sekä valmistajan nimi, postiosoite ja sähköinen osoite tuotteessa tai sen pakkauksessa. Luomutilauksessa GOTS-sertifiointimme (RSC 9687) tukee asiakirjojen kuitua, kemikaaleja ja jäljitettävyyttä koskevaa näyttöä, ja lähetämme scope-sertifikaatin pyynnöstä. Neulosvaatteiden riskianalyysiin kuuluu yleensä kaksi sääntöä: REACH-asetuksen liitteen XVII kohta 43 kieltää atsovärit, joista vapautuu lueteltuja aromaattisia amiineja yli 30 mg/kg ihoa vasten käytettävissä tekstiileissä, ja standardi EN 14682 koskee lastenvaatteiden nyörejä ja kiristysnauhoja.
Kannattaako suomalaisen brändin valmistuttaa vaatteet Suomessa vai ulkomailla?
Valmistuttakaa Suomessa, jos ”made in Finland” on syy, miksi teiltä ostetaan; harkitkaa ulkomaista valmistusta, jos tarvitsette puuvillaneulosvaatteita 150 kappaleesta alkaen mallia ja väriä kohden tullitta toimitettuina. Olemme bangladeshilainen tehdas, emme suomalainen, joten emme voi antaa teille kotimaista alkuperämerkintää. Suoraan voimme vertailla veroa. Suomessa valmistetun vaatteen ja meidän tehtaamme vaatteen hinnassa on kassalla kummassakin 25,5 %:n arvonlisävero, ja meidän vaatteemme tulee maahan tullitta, joten vero ei ratkaise asiaa. Valmistus Euroopassa, esimerkiksi Portugalissa, tarkoittaa, ettei tullausta tarvita ja rahti kulkee maanteitse, mutta oman vertailutaulukkomme korkeimmalla kappalehinnalla. Valmistus meillä tarkoittaa tullausta ja yleensä Pohjanmeren keskussatamassa uudelleenlaivattavaa merimatkaa (tai lentorahtia Helsinki-Vantaalle), ja vastineeksi saatte neulosten perusmallit pienillä minimitilauksilla. Jos vaatevalmistaja-haku tuottaa enimmäkseen agentteja, pyytäkää jokaista nimeämään tehdas, joka ompelee tilauksenne, ja näyttämään sen suorassa videopuhelussa.
Mikä muuttuu, jos myymme sekä Suomeen että Ruotsiin?
Kaksi lukua ja yksi tullipäätös muuttuvat; tehdas, kankaat ja merkintä eivät. Suomen maahantuonnin arvonlisävero on 25,5 % ja Ruotsin 25 %, ja suomalainen mallisto tullataan Helsingissä tai HaminaKotkassa ja ruotsalainen Göteborgissa, kumpikin omana tulli-ilmoituksenaan. Merkinnöissä Suomi helpottaa elämää: koska suomalaisten kuluttajatietojen on oltava suomeksi ja ruotsiksi, Suomea varten ompelemassamme kaksikielisessä merkinnässä on jo Tukholmaan suunnatun malliston tarvitsema ruotsinkielinen teksti, joten yksi merkintäerä palvelee molempia markkinoita. Varastoinnille on kaksi käytännöllistä reittiä. Joko lähetämme kaksi DDP-lähetystä, yhden kumpaankin varastoon, tai tullaatte kaiken yhdessä maassa ja siirrätte tavaroita sisämarkkinoiden sisällä, jolloin toista tuonti-ilmoitusta ei synny, vaikka oman varaston siirtäminen toiseen maahan voi vaatia arvonlisäverorekisteröintiä sinne; kysykää kirjanpitäjältänne. Antakaa varastojenne osoitteet toimeksiannon yhteydessä. Ruotsin-sivumme käsittelee Ruotsin tuottajavastuusääntöjä.
Kauanko vaatteiden toimitus Suomeen kestää?
Noin 10 päivää mallikappaleeseen, 40–50 päivää tuotantoa sen jälkeen, kun tuotantoa edeltävä mallikappale on hyväksytty, ja sitten kuljetus. Merirahti Helsinkiin tai HaminaKotkaan laivataan yleensä uudelleen Pohjanmeren keskussatamassa, joten vahvistamme satamanne kuljetusajan tarjouksen yhteydessä; lentorahti Helsinki-Vantaalle mitataan päivissä. Suomalaisessa lanseerauksessa aikataulu kannattaa suunnitella siitä päivästä, jolloin malliston on oltava varastossanne, ei tilauspäivästä. Kertokaa, mikä satama sopii varastollenne, niin sen kuljetusaika tulee tarjouksen mukana ja suunnitelma perustuu ilmoitettuun lukuun. Lanseerauspäivälaskuri laskee taaksepäin myyntiintulopäivästänne. Jos tuotantoa edeltävää mallikappaletta on korjattava, suunnitelma siirtyy sen mukana, joten tarkistakaa mallikappale teknistä kuvaustanne (tech pack) vasten ennen kuin hyväksytte sen. Bangladesh on kolme–neljä tuntia Suomea edellä, ja Amsterdamin toimistomme, tunnin teitä jäljessä, hoitaa mallikappaleet ja asiakirjat.